Raamattu

1.Moos. 1:1-5

1 Alussa Jumala loi taivaan ja maan. 2 Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä. 3 Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. 4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, 5 ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.

1.Moos. 1:13-18

13 Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä. 14 Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. 15 Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui. 16 Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. 17 Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, 18 hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä. 19 Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä.

Job 33:28-30

28 Hän lunasti minut, en joutunut hautaan, minä saan yhä kulkea valossa."

29 Näin Jumala tekee ihmiselle. Kerran toisensa jälkeen

30 Jumala pelastaa hänet kuoleman kidasta. Hän saa yhä katsella elämän valoa.

Ps. 18:29

29 Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon.

Ps. 27:1

1 Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin?

Ps. 36:10, 11

10 Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon. 11 Herra, suo armosi ja hyvyytesi niille, jotka tuntevat sinut ja joilla on vilpitön sydän.

Ps. 89:16

16 Onnellinen se kansa, joka riemuiten ylistää sinua, Herra! Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa.

Ps. 119:105, 130

105 Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani.

130 Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.

Jesaja 9:1

1 Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.

Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.

Jesaja 58:6-8

6 Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, 7 murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi. 8 Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen. Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi ja Herran kirkkaus seuraa suojanasi.

Jesaja 60:1, 19-21

1 Nouse, loista kirkkaana, Jerusalem, sillä sinun valosi saapuu ja Herran kirkkaus koittaa sinun yllesi. 19 Aurinko ei enää ole sinun päiviesi valona eikä kuu kirkasta sinun teitäsi, vaan Herra on sinun ikuinen valosi ja sinun Jumalasi on sinun kirkkautesi. 20 Sinun aurinkosi ei enää laske eikä kuu katoa, sillä Herra on sinun ainaisena valonasi. Sinun murhepäiviesi luku on täyttynyt.

21 Vanhurskaita ovat silloin kaikki kansasi jäsenet, maa on iäti oleva heidän.

He ovat taimia minun tarhassani, minun kätteni työ, jolla osoitan kirkkauteni.

Dan. 2:22,23

22 Hän paljastaa syvimmät salat, tietää sen, minkä pimeys peittää, hänen luonaan asuu valo. 23 Sinua, isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän, sillä sinä olet antanut minulle viisautta ja voimaa ja nyt olet ilmoittanut minulle sen, mitä sinulta pyysimme, olet ilmoittanut meille, mitä vastata kuninkaalle.

Matteus 5:14-16

14 "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. 15 Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. 16 Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.

Matteus 6:22,23

22 "Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. 23 Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan pimeys!

Johannes 1:4-9

4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. 5 Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. 6 Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. 7 Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. 8 Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli. 9 Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.

Johannes 8:12

12 Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo."

Johannes 9:5

5 Niin kauan kuin olen maailmassa, minä olen maailman valo."

Johannes 12:46

46 Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

2.Kor. 4:6,17,18

6 Jumala, joka sanoi: "Tulkoon pimeyteen valo", valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan.

17 Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme tuottaa meille määrättömän suuren, ikuisen kirkkauden. 18 Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti.

Efesolaisille 5:8,9

8 Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina! 9 Valo kasvattaa hyvyyden, oikeuden ja totuuden hedelmiä.

1.Joh. 1:5

5 Tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää.

Ilmestyskirja 21:23-25

23 Kaupunki ei myöskään tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa. 24 Kansat kulkevat sen valossa, ja maailman kuninkaat tuovat sinne mahtinsa kaiken loiston. 25 Sen portteja ei suljeta päiväsaikaan, ja yötä siellä ei olekaan.

Ilmestyskirja 22:3-5

3 Mikään ei enää ole kirouksen kahleissa. Kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin, ja kaikki palvelevat Jumalaa. 4 He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan on hänen nimensä. 5 Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Herra Jumala on heidän valonsa. He hallitsevat kuninkaina aina ja ikuisesti.

Tiede ja terveys sekä avain Raamattuun (Mary Baker Eddy)

135:26

Kristinusko, sellaisena kuin Jeesus sitä opetti, ei ollut uskonoppi, ei muodollisuuksien järjestelmä eikä erikoislahja ritualistiselta Jehovalta; se ilmensi jumalallista Rakkautta, joka ajaa ulos erheen ja parantaa sairaat, ei pelkästään Kristuksen eli Totuuden nimissä vaan Totuuden toteennäyttönä, kuten täytyy ollakin jumalallisen valon kiertokulussa.

186:8

Erehtyvät inhimilliset ajatusvoimat voivat ai­heuttaa vain pahaa, minkä nimissä tai millä tekosyyllä niitä sitten käytetäänkin, sillä Henki ja aine, hyvä ja paha, valo ja pimeys eivät voi sekoittua keskenään.

191:9

Siinä määrin kuin elämän aineellinen, teoreettinen perusta havaitaan vääräksi käsitykseksi olemassaolosta, ihmisen henkinen ja jumalallinen Periaate sarastaa ihmisajatukselle ja johtaa sen sinne, missä "lapsi oli" – uuden ja silti vanhan idean syntymaan, olemisen ja Elämän sisällön henkiseen tajuamiseen. Näin Totuus muuntaa koko maan valon siivin ja karkottaa erheen pimeyden.

206:28-30

Sen sijaan, että lähettäisi sairautta ja kuolemaa, Jumala hävittää ne ja tuo kuolemattomuuden päivänvaloon.

209:6-10

Mieli, kaikkien luomustensa yksinvaltias, joka hallitsee niitä kaikkia, on omien ideajärjestelmiensä keskusaurinko, koko oman suunnattoman luomakuntansa elämä ja valo; ja ihminen on jumalallisen Mielen alamainen.

215:13

Mikään Jumalan hallitsema ei ole hetkeäkään ilman älyn ja Elämän valoa ja voimaa.

250:12

Ihminen ei ole Jumala, mutta auringosta tulevan valonsäteen tavoin ihminen – Jumalasta lähtöisin olevana – kuvastaa Jumalaa.

262:26

Lähtiessään korkeammalta näkökannalta ihminen kohoaa itsestään kuten valo suo valoa ponnistuksitta, sillä ”missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi”.

266:30

Ihminen on Hengen idea; hänessä kuvastuu autuuttava läsnäolo, joka tuo maailmankaikkeuteen valon. Ihminen on kuolematon, henkinen. Hän on synnin ja heikkouden yläpuolella. Hän ei astu ajan rajojen yli Elämän mittaamattomaan ikuisuuteen, vaan hänen olemassaolonsa on rinnakkaista Jumalan ja maailmankaikkeuden kanssa.

280:4-6

Rakkaudesta ja valosta ja sopusoinnusta, jotka ovat Hengen asuinsija, voi tulla vain hyvän heijastumia.

295:17

Jumalan ilmituloa kuolevaisten kautta voidaan verrata valon kulkuun ikkunaruudun läpi. Valo ja lasi eivät sekoitu keskenään, mutta aineena lasi on läpinäkyvämpää kuin seinät. Se kuolevainen mieli, jonka läpi Totuus ilmenee elävimmin, on menettänyt paljon aineellisuutta - paljon erhettä - jotta se päästäisi paremmin lävitseen Totuutta. Silloin se ei enää kätke aurinkoa kuten ei uduksi oheneva pilvikään.

305:5-7

Ihminen, Luojansa kaltainen, kuvastaa olemisen keskusvaloa, näkymätöntä Jumalaa.

361:16

Kuten vesipisara on yhtä valtameren kanssa, valonsäde auringon kanssa, samoin myös Jumala ja ihminen, Isä ja poika, ovat olemukseltaan yhtä. Raamatussa sanotaan: "Sillä Hänessä me elämme ja liikumme ja olemme."

367:17-21

Kristillisellä Tieteilijällä on meidän aikanamme se asema, josta Jeesus puhui opetuslapsilleen sanoessaan: "Te olette maan suola." "Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä."

393:26

Kun Jeesus selittää, että "silmä on ruumiin lamppu", hän varmasti tarkoittaa, että valo on riippuvainen Mieles­tä eikä niistä erilaisista nesteistä, linsseistä. lihaksista, iiriksestä ja silmäterästä, jotka muodostavat näköelimen.

503:5-16

1.Moos. 1:2. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden

päällä, ja Jumalan henki liikkui vetten päällä.

Jumalallinen Periaate ja idea ovat henkinen sopusointu – taivas ja ikuisuus. Totuuden maailmankaikkeudessa ei tunneta ainetta. Yhtään kuvitelmaa erheestä ei sinne pääse.  Jumalallinen Tiede, Jumalan Sana, sanoo pimeydelle erheen kasvoilla: "Jumala on Kaikki-kaikessa", ja aina läsnäolevan Rakkauden valkeus valaisee maailmankaikkeuden. Tästä johtuu ikuinen ihme – että ääretöntä avaruutta kansoittavat Jumalan ideat, jotka kuvastavat Häntä lukemattomina henkisinä hahmoina.

 

1.Moos. 1:3. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus". Ja vaikeus tuli.

Kuolematon ja jumalallinen Mieli tuo näkyviin Jumalan idean: ensiksi valona, toiseksi kuvastumisena, kolmanneksi kauneuden ja hyvyyden henkisinä ja kuolemattomina ilmenemismuotoina.  Mutta tämä Mieli ei luo yhtäkään epäsoinnun ja kuihtumisen ainesta tai tunnusmerkkiä. Jumala ei luo erehtyvää ajatusta, kuolevaista elämää, muuttuvaa totuutta tai epävakaista rakkautta.

504:3-15

1.Moos. 1:5. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden Hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä.

Kaikkiin kysymyksiin, onko jumalallinen luomakunta sekä henkinen että aineellinen, vastataan tässä raamatun-kohdassa, sillä vaikka auringonsäteitä ei vielä mainita luomiskertomuksessa, kuitenkin on valoa. Tämä valo ei ole peräisin auringosta eikä vulkaanisista liekeistä, vaan se on Totuuden ja henkisten ideoiden ilmituloa. Tämä kaikki osoittaa myös, että ei ole paikkaa, missä Jumalan valo ei näkyisi, koska Totuus, Elämä ja Rakkaus täyttävät mittaamattomuuden ja ovat aina läsnä. Eikö tämä ollut ilmituloa eikä luomista?

510:8

Totuus ja Rakkaus valaisevat ymmärryksen, jonka "vaikeudessa me näemme valkeuden", ja tätä valoa kuvastavat henkisesti kaikki, jotka valkeudessa vaeltavat ja kääntyvät pois väärästä aineellisesta aistinnasta.