Reading for Wednesday Testimony Meeting, 16.12.2015 (Finnish)

Laulut: 179, 269, 24

 

Teema: Totiset rukoilijat (Joh. 4:23)

 

Raamattu

 

2.Moos. 19:1, 3-5 (kansani.);   20:1-5 (niitä,);   32:1, 7, 8

1 Kun Egyptistä lähdöstä oli kulunut tasan kaksi kuukautta, israelilaiset tulivat Siinain autiomaahan.   3 Mooses lähti Jumalan luo vuorelle, ja Herra huusi hänelle: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille, Jaakobin jälkeläisille:

4 'Te olette itse nähneet, mitä minä tein egyptiläisille ja kuinka olen kotkan siivin kantanut teitä ja tuonut teidät tänne luokseni.   5 Jos te nyt kuuntelette minua ja pidätte minun liittoni, niin te tulette olemaan kansojen joukossa minun oma kansani.

 

1 Niin Jumala puhui kaiken tämän:   2 "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.   3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia.   4 "Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla.   5 Älä kumarra äläkä palvele niitä,

 

1 Kun Mooses viipyi eikä tullut takaisin vuorelta, israelilaiset kerääntyivät Aaronin luo ja sanoivat hänelle: "Tee meille jumala, joka johtaa meitä matkallamme. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä."   7 Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Lähde heti alas, sillä sinun kansasi, jonka toit pois Egyptistä, on syössyt itsensä turmioon.   8 Näin pian he ovat kääntyneet pois siltä tieltä, jota käskin heidän kulkea. He ovat valaneet itselleen sonnipatsaan, ja nyt he kumartavat sitä, teurastavat sille uhreja ja sanovat: 'Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä.'"

 

Joos. 23:6

6 "Olkaa lujat! Noudattakaa kaikkea, mikä Mooseksen lain kirjaan on kirjoitettu, poikkeamatta oikeaan tai vasempaan.

 

Ap.t. 17:22-25, 28

22 Paavali astui keskelle Areiopagia ja alkoi puhua: "Ateenalaiset! Kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta.   23 Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: 'Tuntemattomalle jumalalle.' Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan.   24 "Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä.   25 Häntä ei myöskään palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin -- itse hän antaa kaikille elämän, hengen ja kaiken muun.   28 hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: 'Me olemme myös hänen sukuaan.'

 

Joh. 4:23* tulee, 24*

23 ... tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.   24 Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."

 

Ilm. 1*, 2*, 22*

1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.   2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.   22 Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.

 

 

 

Tiede ja terveys, sekä avain Raamattuun

 

576:3-15

    Tämän taivaallisen kaupungin, Vanhurskauden Auringon valaiseman — tämän Uuden Jerusalemin, tämän äärettömän Kaiken, joka meistä näyttää kätkeytyvän etäisyyden usvaan — näki Johannes asuessaan vielä kuolevaisten keskuudessa.

    Johanneksen Ilmestyksen 21. luvun 22. jakeessa kirjoittaa rakastettu Opetuslapsi edelleen kuvatessaan tätä pyhää kaupunkia:

        Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.

    Siellä ei ollut temppeliä — toisin sanoen ei aineellista rakennusta Jumalan palvelua varten, sillä Häntä täytyy rukoilla hengessä ja rakkaudessa.

 

140:17

    Me palvelemme henkisesti vain siinä määrin, kuin lakkaamme palvelemasta aineellisesti. Henkinen syvä hartaus on kristinuskon sielu. Ainetta välikappaleena käyttävä hartaudenharjoitus on pakanuutta. Juutalaiset ja muut rituaalit ovat vain aidon palvonnan vertauskuvia ja varjoja. ”Totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa.”

 

200:5

Mooses johti kansansa palvelemaan Jumalaa Hengessä aineen sijaan ja havainnollisti niitä olemisen suuria kykyjä, joita kuolematon Mieli on ihmiselle suonut.

 

351:29

   Israelilaiset keskittivät ajatuksensa aineelliseen yrittäessään palvoa henkistä. Heistä aine oli substanssia ja Henki oli varjoa. He luulivat voivansa palvella Henkeä aineelliselta näkökannalta, mutta se oli mahdotonta. He tosin vetosivat Jehovaan, mutta mikään ei todistanut, että heidän rukouksensa olisi kuultu, koska he eivät ymmärtäneet riittävästi Jumalaa kyetäkseen näyttämään toteen Hänen parantamisvoimaansa — tekemään sopusoinnusta todellisuutta ja epäsoinnusta epätodellisuutta.

 

4:35

Kaikki, mikä aineellistaa hartaudenharjoitusta, ehkäisee ihmisen henkistä kasvua ja estää häntä osoittamasta voimaansa erheeseen.

 

568:32-21

Itsekieltäymys, jossa hylkäämme kaiken Totuuden eli Kristuksen vuoksi taistelussamme erhettä vastaan, on eräs Kristillisen Tieteen sääntö. Tämä sääntö tulkitsee selvästi Jumalaa jumalallisena Periaatteena — Elämänä jota edustaa Isä; Totuutena jota edustaa Poika; Rakkautena jota edustaa Äiti. Jokaisen kuolevaisen täytyy kerran, joko täällä tai tämän jälkeen, käydä käsiksi siihen kuolevaiseen uskomukseen, että on olemassa Jumalan vastainen voima, ja voittaa se.

    Raamatun sana ”Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi” toteutuu kirjaimellisesti ollessamme tietoisia Totuuden ylivallasta, ja siten näemme erheen olemattomuuden; ja me tiedämme, että erheen olemattomuus on suoraan verrannollinen sen paheellisuuteen. Ken koskettaa Kristuksen viitan lievettä ja voittaa kuolevaiset uskomuksensa, eläimellisyytensä ja vihansa, hän saa iloita paranemisen todisteista — suloisesta ja varmasta tietoisuudesta, että Jumala on Rakkaus. Voi niitä, jotka ovat uskottomia jumalalliselle Tieteelle ja laiminlyövät niin synnin kuin sairaudenkin käärmeen tuhoamisen! He asuvat yhä uskomuksen syvässä pimeydessä. He ovat erheen kuohuvassa meressä eivätkä kamppaile nostaakseen päätään hukuttavista aalloista.

 

9:18

    Rakastatko ”Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi”? Tämä käsky sisältää paljon, myös luopumisen kaikista pelkästään aineellisista aistimuksista, kiintymyksistä ja palvonnasta. Tämä on kristinuskon eldorado. Se sulkee piiriinsä Elämän Tieteen ja tunnustaa ainoastaan Hengen jumalallisen herruuden, missä Sielu on meidän valtiaamme ja missä aineellisella tietoisuudella tai ihmistahdolla ei ole sijaa.

 

4:4

    Kaikkein eniten tarvitsemme hartaan kaipuun rukousta saada kasvaa armossa, mikä ilmenee kärsivällisyytenä, sävyisyytenä, rakkautena ja hyvinä tekoina. Mestarimme käskyjen pitämisen ja hänen esimerkkinsä seuraamisen olemme todella velkaa hänelle, ja tämä on ainoa kyllin arvokas kiitollisuutemme osoitus kaikesta siitä, mitä hän on tehnyt. Ulkonainen hartaudenharjoitus ei sinänsä riitä ilmaisemaan uskollista ja sydämessä tunnettua kiitollisuutta, sillä hän on sanonut: ”Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.”

 

497:25

    Ja me vakaasti lupaamme valvoa, ja rukoilla, että meillä olisi se Mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli; tehdä muille samoin kuin haluaisimme heidän tekevän meille; ja olla armeliaita, oikeudenmukaisia ja puhtaita.