Reading on serpents, dragons and lambs for Wednesday testimony meeting, 4.11.2015 (Finnish)

Laulut 305, 148 ja 58

Raamattu

1.Moos.1:1, 26, 31 (hyvää.)  2:6, 7 (henkäyksen.), 21, 22  3:1-6, 9, 11-13 Oletko, 14*(joukossa.), 16 (lapsesi.), 17

1 Alussa Jumala loi taivaan ja maan.

26 Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu."

31 Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.

 

6 Mutta maasta kumpusi vettä, ja se kasteli maan pinnan.

7 Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen.

21 Silloin Herra Jumala vaivutti ihmisen syvään uneen ja otti hänen nukkuessaan yhden hänen kylkiluistaan ja täytti kohdan lihalla.

22 Herra Jumala teki tästä kylkiluusta naisen ja toi hänet miehen luo.

 

1 Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta'?"

2 Nainen vastasi käärmeelle: "Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä.

3 Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: 'Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.'"

4 Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole.

5 Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan."

6 Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.

9 Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: "Missä sinä olet?"

11 ... Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?"

12 Mies vastasi: "Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin."

13 Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: "Mitä oletkaan tehnyt!" Nainen vastasi: "Käärme minut petti, ja minä söin."

14 Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa.

16 Naiselle hän sanoi: -- Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi.

17 Ja miehelle hän sanoi: -- Koska teit niin kuin vaimosi sanoi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua syömästä, niin olkoon maa sinun takiasi kirottu. Kovalla työllä sinun on hankittava siitä elantosi niin kauan kuin elät.

 

Ilm. 4:1, 2*, 4, 6*, 8* Ja ne    5:6, 11-13    12:3*, 7-11* (sanan kautta,)    21:1, 3, 4

1 Sitten näin tämän: taivaan ovi oli auki, ja kuului sama ääni, jonka olin edellisellä kerralla kuullut -- kuin olisi torveen puhallettu. Se sanoi minulle: "Nouse tänne! Minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva."

2 Ja kohta minä olin hengessä. Ja katso, taivaassa oli valtaistuin, ja valtaistuimella oli istuja.

4 Tämän valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentäneljä valtaistuinta, ja niillä istui kaksikymmentäneljä vanhinta, joilla oli yllään valkeat vaatteet ja päässään kultaseppele.

6 Ja valtaistuimen edessä oli ikäänkuin lasinen meri, kristallin näköinen; ja valtaistuimen keskellä ja valtaistuimen ympärillä oli neljä olentoa, edestä ja takaa silmiä täynnä.

8 Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää: "Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on".

 

6 Ja minä näin, että valtaistuimen ja neljän olennon edessä vanhinten keskellä seisoi karitsa. Se oli kuin teurastettu, ja sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää -- ne Jumalan seitsemän henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan.

11 Valtaistuimen, olentojen ja vanhinten ympärillä näin suuren joukon enkeleitä ja kuulin heidän äänensä. Heitä oli lukemattomia, kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat,

12 ja he lausuivat kovalla äänellä: -- Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan vallan, rikkauden, viisauden ja voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen.

13 Ja minä kuulin, kuinka kaikki luodut taivaassa, maan päällä, maan alla ja meressä, kaikki mitä niissä on, lausuivat: -- Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti.

 

3 Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;

7 Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,

8 mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.

9 Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.

10 Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: "Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.

11 Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta,

 

1 Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää.

3 Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan,

4 ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."

 

Matt. 18:1-4

1 Kohta sen jälkeen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"

2 Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen

3 ja sanoi: "Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.

4 Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.


 

Tiede ja Terveys sekä avain Raamattuun

594:1

    KÄÄRME (kreikaksi ophis; hebreaksi nacash).  Kavaluutta; valhe; Totuuden vastakohta, erheeksi nimitetty; mytologian ja epäjumalainpalvonnan ensimmäinen väite; uskoa useampaan kuin yhteen Jumalaan; animaalista magnetismia; ensimmäinen rajoittuneisuuden valhe; äärellisyyttä; ensimmäinen väite, että on olemassa Hengen eli hyvän vastakohta, jota sanotaan aineeksi eli pahaksi; ensimmäinen petollinen väite, että erhe on olemassa tosiasiana; ensimmäinen väite, että synti, sairaus ja kuolema ovat elämän todellisuuksia. Ensimmäinen äänellinen väite, että Jumala ei olisi kaikkivoipa ja että olisi olemassa toinen voima, pahaksi sanottu, yhtä todellinen ja ikuinen kuin Jumala, hyvä.

 

307:3

Tämä panteistinen erhe eli niin sanottu käärme takertuu yhä Totuuden vastakohtaan sanoen: ”Te tulette olemaan kuin jumalat” eli olen tekevä erheestä yhtä todellisen ja ikuisen kuin on Totuus.

 

563:29-31

    Käärmeen muoto merkitsee kavaluutta, joka kiemurtelee tietänsä kaiken pahan keskellä mutta tekee sen hyvän nimissä.

 

564:26-29, 32-33

    Ensimmäisestä Mooseksen Kirjasta Ilmestyskirjaan on synti, sairaus ja kuolema, kateus, viha ja kostonhalu — kaikki paha — esitetty kuvaannollisesti käärmeenä eli eläimellisenä kavaluutena.

Alusta loppuun käärme vainoaa vihassaan henkistä ideaa.

 

593:8

    TULIPUNAINEN LOHIKÄÄRME.  Erhettä; pelkoa; tulehdusta; aistillisuutta; kavaluutta; animaalista magnetismia; kateutta; kostonhalua.

 

563:1-12, 16-19

    Inhimillinen näkemys saattaa hyvinkin ihmetellä epäsointua, kun sitävastoin jumalallisemmalle näkemykselle sopusointu on todellinen ja epäsointu epätodellista. Saatamme hämmästellä syntiä, sairautta ja kuolemaa. Saatamme hämmentyä inhimillisen pelon vuoksi ja vielä enemmän hämmästyä vihaa, joka nostaa hirviön päätään ja näyttää sarvensa pahan monina keksintöinä. Mutta miksi seisoisimme kauhistuneina olemattomuuden edessä? Suuri tulipunainen lohikäärme kuvaa valhetta — uskomusta, että substanssi, elämä ja äly voivat olla aineellisia. Tämä lohikäärme merkitsee inhimillisen erheen kokonaismäärää.

    Ilmestyskirjan kirjoittaja nostaa verhon tämän kaiken pahan ruumiillistuman yltä ja katsoo sen kauheaa luonnetta; mutta hän näkee myös pahan olemattomuuden ja Jumalan kaikkeuden.

 

567:7-12, 17-26

Äärettömälle, aina läsnä olevalle Rakkaudelle kaikki on Rakkautta, eikä ole erhettä, ei syntiä, sairautta eikä kuolemaa. Rakkautta vastaan ei lohikäärme sodi pitkään, sillä sen tappaa jumalallinen Periaate. Totuus ja Rakkaus voittavat lohikäärmeen, koska lohikäärme ei voi sotia niitä vastaan.

    Tuo väärä väite — tuo ikivanha uskomus, tuo vanha käärme, jonka nimi on paholainen (paha) ja joka väittää, että aineessa on älyä ihmisten hyödyksi tai vahingoksi — on pelkkää petosta, tulipunainen lohikäärme; ja Kristus, Totuus, henkinen idea, ajaa sen ulos ja osoittaa sen siten voimattomaksi. Sanat ”heitetty maan päälle” osoittavat lohikäärmeen olevan olemattomuus, maasta tullut ja maaksi tuleva; ja kuvitellessaan osaavansa puhua hänen täytyy siis olla valhetta alusta alkaen.

 

564:13-15

Ilmestyskirjan kirjoittaja puhuu Jeesuksesta Jumalan Karitsana ja lohikäärmeestä viattomuutta vastaan sotivana.

 

568:1-8

Viattomuus ja Totuus voittavat syyllisyyden ja erheen. Hamasta maailman perustamisesta lähtien, aina siitä saakka kun erhe on koettanut vakiinnuttaa aineellisen uskomuksen, paha on yrittänyt tappaa Karitsan; mutta Tiede kykenee hävittämään tämän valheen, jonka nimi on paha. Ilmestyskirjan kahdestoista luku kuvaa jumalallista sodankäyntitapaa Tieteessä ja tämän sodankäynnin loistavaa tulosta.

 

590:10

    JUMALAN KARITSA.  Rakkauden henkinen perikuva; itsensä uhraaminen; viattomuus ja puhtaus; uhri.

 

236:30

    Jeesus rakasti pieniä lapsia, koska he olivat vapaita väärästä ja vastaanottavaisia oikealle. Kun iäkkäämpi horjuu kahden mielipiteen välillä ja kamppailee väärien uskomusten kanssa, nuori etenee helposti ja nopeasti kohti Totuutta.

 

323:35

Kun olemme valmiit tulemaan pienen lapsen kaltaisiksi ja jättämään vanhan uuden vuoksi, tulee ajatuksemme vastaanottavaksi edistyneelle oivallukselle. Mielenlaatu, joka iloiten jättää väärät rajapyykit ja riemuitsee nähdessään niiden katoavan, auttaa jouduttamaan lopullista sopusointua. Tajunnan ja itseyden puhdistuminen on todistus edistyksestä. ”Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.”

 

324:9-13, 14

    Elleivät ihmisen sopusointu ja kuolemattomuus tule meille yhä ilmeisemmiksi, emme ole saavuttamassa oikeaa käsitystä Jumalasta; ja ruumiissa kuvastuu se, mikä sitä hallitsee, olkoonpa se Totuus tai erhe, ymmärrys tai uskomus, Henki tai aine.

Valvokaa, olkaa raittiita ja valppaita. Se tie on suora ja kaita, joka johtaa ymmärtämään, että Jumala on ainoa Elämä. Se on sotaa lihaa vastaan, jossa meidän täytyy voittaa synti, sairaus ja kuolema joko täällä tai tämän jälkeen — joka tapauksessa ennen kuin voimme päästä päämäärään, joka on Henki eli elämä Jumalassa.