Aihe: Lähimmäisen rakkaus

Raamattu

 

Luukas 10:25-37

25 Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: "Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?" 26 Jeesus sanoi hänelle: "Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?" 27 Mies vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." 28 Jeesus sanoi: "Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää."

29 Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?" 30 Jeesus vastasi hänelle näin: "Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. 31 Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. 32 Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi. 33 "Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. 34 Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. 35 Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.' 36 Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?" 37 Lainopettaja vastasi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta." Jeesus sanoi: "Mene ja tee sinä samoin."

1.Kor. 13:1-13

1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. 2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. 3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi. 4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, 5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, 6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. 7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. 8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. 9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, 10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.

11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. 12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. 13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

Gal. 5:14-16, 18, 22-23, 25,26

14 Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." 15 Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne.

16 Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne haluja.

18 Mutta jos Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia.

22 Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, 23 lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki.

25 Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. 26 Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja kadehtia toisiamme.

1.Joh. 4:7,8,11,12,19-21

7 Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. 8 Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.

11 Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme. 12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.

19 Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. 20 Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. 21 Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.

 


 

Tiede ja terveys sekä avain Raamattuun [Mary Baker Eddy]

 

55:18-24

Kaihoisa toivoni yrittää nähdä toteutuneena sen onnellisen päivän, jolloin ihminen tunnustaa Kristuksen Tieteen ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään — jolloin hän toteaa Jumalan kaikkivallan ja jumalallisen Rakkauden parantavan voiman siinä, mitä se on tehnyt ja tekee ihmiskunnalle.            Lupaukset täyttyvät.

340:22

Ensimmäisen käskyn jumalallinen Periaate on perustana olemisen Tieteelle, jonka avulla ihminen näyttää todeksi terveyden, pyhyyden ja ikuisen elämän.  Yksi ääretön Jumala, hyvä, yhdistää ihmiset ja kansat; saattaa voimaan ihmisen veljeyden; lopettaa sodat; toteuttaa Raamatun sanan "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi"; poistaa pakanallisen ja kristillisen epäjumalanpalvelun - kaiken mikä on väärää sosiaalisissa, siviili- ja rikosoikeudellisissa, poliittisissa ja uskonnollisissa säädöksissä; tekee sukupuolet tasavertaisiksi; poistaa kirouksen ihmisen yltä eikä jätä jäljelle mitään, mikä voisi tehdä syntiä, kärsiä, joutua rangaistavaksi tai hävitettäväksi.

467:2-12

Tämän Tieteen ensimmäinen vaatimus on: "Älä pidä muita jumalia minun rinnallani." Tämä minä on Henki. Näin ollen tämä käsky tarkoittaa:

älköön sinulla olko muuta kuin henkistä älyä, elämää, substanssia, totuutta, rakkautta. Toinen, samanlainen, on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Meidän pitäisi ymmärtää perusteellisesti, että kaikilla ihmisillä on yksi Mieli, yksi Jumala ja Isä, yksi Elämä, Totuus ja Rakkaus.  Ihmiskunta tulee täydelliseksi samassa suhteessa kuin tämä tosiasia tulee ilmi, sota lakkaa ja ihmisen todellinen veljeys saatetaan voimaan.

8:12-29

Jos ihminen, vaikkakin näennäisen harras ja rukoileva, on epäpuhdas ja siksi vilpillinen, mitä hänestä on sanottava? Jos hän olisi rukoustensa ylevyyden veroinen, ei olisi mitään syytä huomautukseen. Jos tunnemme sitä kaipuuta, nöyryyttä, kiitollisuutta ja rakkautta, jota sanamme ilmaisevat, Jumala hyväksyy sen, ja on viisainta olla yrittämättä pettää itseämme tai muita,  sillä "ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi".  Julkiset tunnustukset ja ääneen rukoileminen ovat almujen annon kaltaisia yhdessä suhteessa - ne peittävät "syntien paljouden". Nöyryyden rukoileminen kuinka palavasti tahansa ei aina merkitse nöyryyden toivomista. Jos käännämme selkämme köyhille, emme ole valmiit

saamaan palkkaa Häneltä, joka siunaa köyhiä. Me tunnustamme sydämemme suuren pahuuden ja pyydämme, että se paljastettaisiin meille, mutta emmekö jo tiedä tästä sydämestä enemmän, kuin tahdomme lähimmäisemme näkevän?

9:5-26

Kaiken rukoilemisen koetin on vastauksessa näihin kysymyksiin: Rakastammeko lähimmäistämme enemmän tämän pyyntömme vuoksi? Olemmeko yhä itsekkäitä tyytyväisinä siihen, että olemme anoneet jotakin parempaa, vaikka emme todista pyyntömme vilpittömyyttä elämällä rukoustemme mukaisesti? Jos itsekkyys on väistynyt hyvän tahdon tieltä, suhtaudumme lähimmäiseemme epäitsekkäästi ja siunaamme niitä, jotka meitä kiroavat; mutta tätä suurta velvollisuutta emme koskaan täytä yksinomaan pyytämällä että näin tapahtuisi. On olemassa risti, joka meidän täytyy ottaa kantaaksemme, ennen kuin saamme iloita toivomme ja uskomme täyttymyksestä.

Rakastatko "Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi"? Tämä käsky sisältää paljon, myös luopumisen kaikista pelkästään aineellisista aistimuksista, kiintymyksistä ja palvonnasta. Tämä on kristinuskon eldorado. Se sulkee piiriinsä Elämän Tieteen ja tunnustaa ainoastaan Hengen jumalallisen herruuden, missä Sielu on meidän valtiaamme ja missä aineellisella tietoisuudella tai ihmistahdolla ei ole sijaa.

205:22-28

Kun oivallamme, että on vain yksi Mieli, silloin meille avautuu jumalallinen laki rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme, kun taas usko moniin hallitseviin mieliin estää ihmisen normaalin kulkeutumisen kohti ainoaa Mieltä, ainoaa Jumalaa, ja johtaa ihmisajatukset vastakkaisiin kanaviin, joissa vallitsee itsekkyys.

88:14-20

Ideat ovat henkisiä, sopusointuisia ja ikuisia. Uskomukset ovat peräisin niin sanotuista aineellisista aisteista, joiden joskus oletetaan olevan ainemassaa ja joita joskus taas sanotaan hengiksi.

Eräs jumalallinen idea on, että rakastamme lähimmäistämme niin kuin itseämme, mutta tätä ideaa emme voi nähdä, tuntea tai ymmärtää fyysisin aistein