Raamattu

 

1. Kun. 6: 1 (temppeliä.)

1 Neljännen hallitusvuotensa toisena kuukautena, siv-kuussa, Salomo ryhtyi rakennuttamaan Herran temppeliä.

1. Kun. 8: 22, 23, 27-29

22 Salomo seisoi Herran alttarin äärellä koko Israelin seurakunnan edessä. Hän kohotti kätensä taivasta kohti 23 ja sanoi: "Herra, Israelin Jumala! Ei ole sinun kaltaistasi jumalaa, ei ylhäällä taivaassa eikä alhaalla maan päällä. Sinä pidät voimassa liiton ja osoitat rakkautta palvelijoillesi, jotka vilpittömin sydämin elävät tahtosi mukaan.

27 "Mutta asuisiko Jumala maan päällä? Taivasten taivaatkaan eivät ole sinulle kyllin avarat – miten sitten tämä temppeli, jonka olen rakentanut! 28 Herra, minun Jumalani! Käänny kuitenkin palvelijasi puoleen ja kuule nöyrä pyyntöni, kun nyt hartaasti rukoilen sinun edessäsi. 29 Pidä päivin ja öin silmissäsi tämä temppeli, paikka, jossa olet sanonut nimesi asuvan. Kuule, mitä palvelijasi tähän paikkaan päin kääntyneenä rukoilee.

Matt.15:29-31

29 Jeesus lähti sieltä, ja kuljettuaan Galileanjärven rantaa hän nousi vuorelle. Kun hän istui siellä, 30 hänen luokseen tuli paljon kansaa mukanaan rampoja, sokeita, raajarikkoja, mykkiä ja monia muita. Heidät asetettiin hänen eteensä, ja hän paransi heidät. 31 Ihmiset hämmästyivät nähdessään, kuinka mykät puhuivat, raajarikot tervehtyivät, rammat kävelivät ja sokeat näkivät, ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

Matt. 16: 13-19

13 Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: "Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?" 14 He vastasivat: "Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista." 15 "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" 16 Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika."

17 Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. 18 Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. 19 Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu."

Matt. 18:19,20

19 "Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa. 20 Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään."

Ilm. 21:1-4, 10-12- 14, 16, 22-27

1 Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. 2 Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten. 3 Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, 4 ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut."

10 Henki valtasi minut, ja enkeli vei minut suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui taivaasta, Jumalan luota. 11 Se loisti Jumalan kirkkautta, se säihkyi kuin kallein jalokivi, kuin kristallinkirkas jaspis. 12 Sitä ympäröi suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia, ja niitä vartioi kaksitoista enkeliä. Portteihin oli hakattu Israelin kahdentoista heimon nimet.

14 Kaupungin muurissa oli kaksitoista peruskiveä, ja niissä oli kaksitoista nimeä, Karitsan kahdentoista apostolin nimet.

16 Kaupunki oli neliön muotoinen, yhtä leveä kuin pitkä. Enkeli mittasi kaupungin kepillään ja sai tulokseksi kaksitoistatuhatta stadionmittaa; pituus, leveys ja korkeus olivat kaikki tämänsuuruiset.

 

22 Temppeliä en kaupungissa nähnyt, sillä sen temppelinä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, hän ja Karitsa. 23 Kaupunki ei myöskään tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa. 24 Kansat kulkevat sen valossa, ja maailman kuninkaat tuovat sinne mahtinsa kaiken loiston. 25 Sen portteja ei suljeta päiväsaikaan, ja yötä siellä ei olekaan. 26 Kaikki kansojen kalleudet ja ihanuudet tuodaan sinne. 27 Mitään epäpuhdasta ei sinne päästetä, ei ainoatakaan iljettävän valheen palvelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan.

 

Tiede ja terveys sekä avain Raamattuun [Mary Baker Eddy]

 

583: 12-19

KIRKKO. Totuuden ja Rakkauden rakennelma; kaikki, mikä perustuu jumalalliseen Periaatteeseen ja saa alkunsa siitä.

Kirkko on laitos, joka todistaa hyödyllisyytensä ja jonka todetaan kohottavan ihmiskuntaa, herättävän uinuvan ymmärryksen aineellisista uskomuksista henkisten ideoiden ymmärtämiseen ja jumalallisen Tieteen toteennäyttämiseen ja ajavan siten ulos pahat henget eli erheen ja parantavan sairaat.

35:22-28

Kasteemme on puhdistuminen kaikesta erheestä. Kirkkomme on rakennettu jumalalliselle Periaatteelle, Rakkaudelle. Voimme yhtyä tähän kirkkoon vasta, kun olemme uudestisyntyneet Hengestä, kun saavutamme Elämän, joka on Totuus, ja Totuuden, joka on Elämä tuomalla esiin Rakkauden hedelmiä - ajamalla ulos erheen ja parantamalla sairaita.

136: 1-8, 29-1

Jeesus perusti kirkkonsa ja täytti tehtävänsä Kristus-parantamisen henkisellä perustalla. Hän opetti seuraajilleen, että hänen uskonnollaan oli jumalallinen Periaate, joka ajaisi ulos erheen ja parantaisi sekä sairaat että synnintekijät. Hän ei tunnustanut Jumalasta erillisiä älyä, toimintaa eikä elämää. Huolimatta häneen tämän johdosta kohdistuneesta vainosta hän käytti jumalallista voimaansa pelastaakseen ihmiset sekä ruumiillisesti että henkisesti.

 

Opetuslapset ymmärsivät Mestariaan paremmin kuin muut, mutta he eivät käsittäneet kaikkea, mitä hän sanoi ja teki, muutoin he eivät olisi kyselleet häneltä niin paljon. Jeesus jatkoi sitkeän kärsivällisesti olemisen totuuden opettamista ja toteennäyttämistä.

41:14

Ne Totuuden, Elämän ja Rakkauden todisteet, jotka Jeesus antoi ajamalla ulos erheen ja parantamalla sairaat, täydensivät hänen maanpäällisen tehtävänsä; mutta kristillisen kirkon piirissä tämä parantamisen toteennäyttäminen kadotettiin varhain, noin kolme vuosisataa ristiinnaulitsemisen jälkeen. Mikään vanhan ajan filosofinen koulu, materia medica tai opillinen teologia ei ole koskaan opettanut tai tuonut teoissa ilmi ehdottoman Tieteen jumalallista parantamista.

137:8- 138:9

Haluten syvästi tulla ymmärretyksi Mestari toisti: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Uudistamalla kysymyksensä hän tarkoitti: Kuka tai mikä kykenee näihin tekoihin, jotka tavanomainen mieli kokee niin salaperäisinä? On selvää, että Jeesuksen hylätessä jo annetun vastauksen ja toistaessa kysymyksensä hän sanoutui irti siitä ahtaasta näkemyksestä, joka sisältyi heidän ilmaisemaansa yleiseen käsitykseen hänestä.

Tavanomaisella innokkuudellaan Simon vastasi veljiensä puolesta, ja hänen vastauksensa toi julki suurenmoisen tosiasian: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika!" Tämä merkitsee: Messias on se, mitä sinä olet julistanut - Kristus, Jumalan henki, Totuuden, Elämän ja Rakkauden henki, joka parantaa mentaalisesti. Tämä vakuuttuneisuus sai Jeesuksen antamaan seuraavan siunauksen: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa", eli: Rakkaus on osoittanut sinulle Elämän tien!

Tähän asti tuota innokasta opetuslasta oli kutsuttu vain hänen tavallisilla nimillään Simon Bar-jona eli Joonaan poika, mutta nyt Mestari antoi hänelle henkisen nimen näillä sanoilla: "Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle [tarkoittaa kreikkalaista sanaa petros eli kivi] minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan [hadeksen, manalan eli haudan] portit eivät sitä voita." Toisin sanoen Jeesus ei tarkoittanut perustaa seurakuntaansa Pietarin persoonan, kuolevaisen ihmisen, varaan, vaan sen Jumalvoiman varaan, joka sai Pietarin tunnustamaan todellisen Messiaan.

Pietarille oli nyt selvää, että jumalallinen Elämä, Totuus ja Rakkaus, ei inhimillinen henkilö, oli sairaiden parantaja ja kallio, luja perustus sopusoinnun valtakunnassa.

xi:10-27

Kristillisessä Tieteessä fyysinen parantaminen on nyt kuten Jeesuksen aikanakin seurausta jumalallisen Periaatteen toiminnasta, jonka edessä synti ja sairaus menettävät todellisuutensa inhimillisessä tietoisuudessa ja häviävät yhtä luonnollisesti ja yhtä välttämättömästi kuin pimeys väistyy valkeuden tieltä ja synti parannuksen tieltä. Nämä mahtavat teot eivät ole nyt, kuten eivät olleet silloinkaan, yliluonnollisia vaan äärimmäisen luonnollisia. Ne ovat merkkinä Immanuelista eli "Jumala meidän kanssamme" - inhimillisessä tietoisuudessa aina läsnä olevasta jumalallisesta vaikutuksesta, joka toistuu ja tulee nyt, kuten muinoin luvattiin,

 

saarnaamaan [aisteihin] vangituille vapautusta

ja sokeille näkönsä saamista,

päästämään sorretut vapauteen.

 

Kun Jumala kutsui tämän kirjoittajan julistamaan Hänen evankeliumiaan tälle aikakaudelle, hän sai myös tehtäväkseen istuttaa ja kastella Hänen viinitarhaansa.

288:20

Kristillisen Tieteen temppelin kulmakivet ovat seuraavissa toteamissa: että Elämä on Jumala, hyvä eikä paha; että Sielu on synnitön eikä ole ruumiissa; että Henki ei ole eikä voi olla aineellistunut; että Elämä ei ole kuoleman alainen; että henkisellä, todellisella ihmisellä ei ole syntymää, aineellista elämää eikä kuolemaa.

576:8-27

Johanneksen Ilmestyksen 21. luvun 22. jakeessa kirjoittaa rakastettu Opetuslapsi edelleen kuvatessaan tätä pyhää kaupunkia:

 

Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.

 

Siellä ei ollut temppeliä - toisin sanoen ei aineellista rakennusta Jumalan palvelua varten, sillä Häntä täytyy rukoilla hengessä ja rakkaudessa. Sana temppeli merkitsee myös ruumista. Ilmestyskirjan kirjoittaja tiesi hyvin, kuinka Jeesus käytti tätä sanaa esimerkiksi puhuessaan aineellisesta ruumiistaan temppelinä, joka tilapäisesti rakennettaisiin uudelleen (Joh. 2:21). Tarvitsemmeko muita todisteita todellisen ihmisen ruumiittomuudesta kuin sen, että Johannes näki taivaan ja maan, mutta ei nähnyt siinä "temppeliä" [ruumista]? Tämä Jumalan valtakunta "on sisällisesti teissä" - ihmisen tietoisuuden ulottuvilla täällä, ja henkinen idea ilmaisee sen. Jumalallisessa Tieteessä ihmisellä on tämä sopusoinnun tajuamisen kyky tietoisesti siinä suhteessa, kuin hän ymmärtää Jumalaa.