Reading for Wednesday Testimony Meeting, 17.2.2016 (Finnish)

 

Innoituksen antaja: Herran rukous, sekä sen henkinen tulkinta Kristillisen Tieteen oppikirjasta:

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme;

Anna meille armoa täksi päiväksi; tyydytä sydänten nälkä;

 

Raamattu

Matt. 26:17-20, 26

17 Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Minne tahdot meidän valmistavan sinulle pääsiäisaterian?"   18 Jeesus sanoi: "Menkää kaupunkiin." Hän neuvoi, kenen luo heidän oli siellä mentävä, ja käski sanoa tälle: "Opettaja sanoo: 'Hetkeni on lähellä. Sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa.'"   19 Opetuslapset tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt ja valmistivat pääsiäisaterian.

20 Illan tultua Jeesus kävi aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa.   26 Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini."

 

Joh. 13:3-5, 12-14

3 Jeesus tiesi, että Isä oli antanut kaiken hänen valtaansa ja että hän oli tullut Jumalan luota ja oli nyt palaamassa hänen luokseen.   4 Niinpä hän nousi aterialta, riisui viittansa ja kietoi vyötäisilleen pellavaliinan.

5 Sitten hän kaatoi vettä pesuastiaan, rupesi pesemään opetuslasten jalkoja ja kuivasi ne vyötäisillään olevalla liinalla.

12 Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi heille: "Ymmärrättekö te, mitä teille tein?   13 Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen.   14 Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat.

 

Joh. 14:15-18

15 "Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni.   16 Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti.   17 Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.   18 "En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne.

 

Joh. 17:1-4, 6, 9,  17, 20*, 22*, 23*

1 Tämän puhuttuaan Jeesus nosti katseensa kohti taivasta ja sanoi: "Isä, hetki on tullut. Kirkasta Poikasi, että Poika kirkastaisi sinut.   2 Sinä olet uskonut kaikki ihmiset hänen valtaansa, jotta hän antaisi ikuisen elämän kaikille, jotka olet hänelle uskonut.   3 Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

4 Minä olen kirkastanut sinut täällä maan päällä saattamalla päätökseen työn, jonka annoit tehdäkseni.   6 "Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. He olivat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi   9 "Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle.

17 Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus.

20 Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,   22 Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä-   23 minä heissä, ja sinä minussa-että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.

Tiede ja terveys, sekä avain Raamattuun, jonka on kirjoittanut Mary Baker Eddy

 

17:5-8

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme;

    Anna meille armoa täksi päiväksi; tyydytä sydänten nälkä.

 

32:26-13

    Pääsiäisateria, jonka Jeesus nautti opetuslastensa kanssa Nisan-kuussa ristiinnaulitsemistaan edeltäneenä iltana, oli murheellinen tilaisuus, synkkä ateria päivän päättyessä, suurenmoisen elämänuran iltahämyssä, varjojen langetessa nopeasti sen ylle; ja tämä ateria oli ainiaaksi viimeinen Jeesuksen myönnytys uskonnollisille menoille ja aineelle.

    Opetuslapset, jotka suruissaan ja hiljaisina odottivat Mestarinsa kavaltamisen hetkeä, pääsivät osallisiksi taivaallisesta mannasta, joka muinoin oli erämaassa ravinnut Totuuden vainottuja seuraajia. Heidän leipänsä tuli todellakin alas taivaasta. Tämä leipä oli henkisen olemisen suuri totuus, joka parantaa sairaat ja ajaa ulos erheen. Heidän Mestarinsa oli selittänyt kaiken tämän aikaisemmin, ja nyt tämä leipä ravitsi ja ylläpiti heitä. He olivat kantaneet tätä leipää talosta taloon murtaen (selittäen) sitä muille, ja nyt se lohdutti heitä itseään.

 

107:1, 11

Vuonna 1866 löysin Kristus-Tieteen eli Elämän, Totuuden ja Rakkauden jumalalliset lait ja annoin löydölleni nimen Christian Science. Jumala oli monia vuosia armossaan valmistanut minua vastaanottamaan tämän tapahtuman, jossa tuli lopullisesti ilmi tieteellisen mentaalisen parantamisen ehdoton jumalallinen Periaate.

 

Kristillinen Tiede tuo uskontoon ja lääketieteeseen innoitusta, joka tekee niiden luonteen ja olemuksen jumalallisemmaksi; usko ja ymmärrys saavat uudet siivet, ja ajatukset tulevat älykkäämmin tuntemaan Jumalan.

 

108:1, 19

    Mistä minulle tuli tämä taivaallinen vakaumus — fyysisten aistien todistuksen vastainen vakaumus? Paavalin mukaan se oli ”Jumalan armon lahja . . . joka minulle on annettu Hänen voimansa vaikutuksesta”. Se oli Elämän ja Rakkauden jumalallinen laki ja se avasi minulle sen todistettavissa olevan tosiasian, että aineella ei ole aistimiskykyä eikä elämää, että ihmisten kokemukset osoittavat kaiken aineellisuuden valheelliseksi ja että kuolematon kaipuu, ”rakkauden tuntemaan oppimisen hinta”, vahvistaa sen selviön, että ainoa kärsijä on kuolevainen mieli, sillä jumalallinen Mieli ei voi kärsiä.

    Ollessani ilmeisen lähellä kuolevaisen olemassaolon rajaa ja jo kuoleman varjon laaksossa opin nämä jumalallisen Tieteen totuudet: että kaikki todellinen oleminen on Jumalassa, jumalallisessa Mielessä, ja että Elämä, Totuus ja Rakkaus ovat kaikkivoimaisia ja aina läsnä; että Totuuden vastakohta — erhe, synti, sairaus, kärsiminen ja kuolema — on väärän aineellisen käsityksen väärää todistelua aineessa olevasta mielestä; että tämä väärä käsitys luo uskomukseen kuolevaisen mielen omakohtaisen tilan, jota tämä sama niin sanottu mieli nimittää aineeksi ja sulkee siten pois oikean käsityksen Hengestä.

 

109:12

   Löytöni jälkeen etsin kolme vuotta ratkaisua tähän Mielen kautta parantamisen ongelmaan, tutkin Raamattua ja luin tuskin muuta, pysyttelin poissa seuraelämästä ja omistin aikani ja voimani varman säännön löytämiseen. Tämä etsintä oli suloista, rauhallista ja toivon ylläpitämää, ei itsekästä eikä masentavaa. Tiesin, että kaiken sopusointuisen Mielentoiminnan Periaate on Jumala ja että alkukristillisessä parantamistoiminnassa sai paranemiset aikaan pyhä, ylentävä usko; mutta minun täytyi oppia tuntemaan tämän parantamisen Tiede, ja raivasin tieni ehdottomiin johtopäätöksiin jumalallisen ilmestyksen, päättelyn ja toteennäyttöjen avulla. Totuus avautui ymmärrykselleni vähitellen ja selvästikin Jumalan voimasta. Kun uusi henkinen idea syntyy maan päälle, käy uudelleen toteen Jesajan profeetallinen sana ”Lapsi on meille syntynyt . . . ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja”.

 

110:8-17

    Siten näin selvemmin kuin koskaan aikaisemmin sen kauhean epätodellisuuden, jota kutsutaan pahaksi. Jumalan voimatasapaino toi valoon vielä erään ihanan seikan — ihmisen mahdollisuuden täydellisyyteen ja taivasten valtakunnan tulemisen maan päälle.

    Seuratessani näitä tieteellisen ilmestyksen johdatuksia oli Raamattu ainoa oppikirjani. Kirjoitukset saivat valoa; järki ja ilmestys sovittuivat yhteen, ja sitten seurasi Kristillisen Tieteen totuuden toteennäyttö.

 

3:19

    Kuinka tyhjiä käsityksemme Jumaluudesta ovatkaan! Myönnämme teoriassa, että Jumala on hyvä, kaikkivaltias, kaikkiallinen, ääretön — ja sitten yritämme antaa neuvoja tälle äärettömälle Mielelle. Anomme ansaitsematonta anteeksiantoa ja lahjojen vuolasta virtaa. Olemmeko todella kiitollisia jo saamastamme hyvästä? Silloin käytämme hyväksemme osaksemme jo tullutta siunausta ja tulemme näin kelvollisiksi saamaan lisää. Kiitollisuuteen kuuluu paljon enemmän kuin kiitosten ilmaiseminen sanoin. Toiminta ilmaisee suurempaa kiitollisuutta kuin puhe.

 

4:4-18

    Kaikkein eniten tarvitsemme hartaan kaipuun rukousta saada kasvaa armossa, mikä ilmenee kärsivällisyytenä, sävyisyytenä, rakkautena ja hyvinä tekoina. Mestarimme käskyjen pitämisen ja hänen esimerkkinsä seuraamisen olemme todella velkaa hänelle, ja tämä on ainoa kyllin arvokas kiitollisuutemme osoitus kaikesta siitä, mitä hän on tehnyt. Ulkonainen hartaudenharjoitus ei sinänsä riitä ilmaisemaan uskollista ja sydämessä tunnettua kiitollisuutta, sillä hän on sanonut: ”Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.”

    Tavaksi tullut pyrkimys olla aina hyvä on lakkaamatonta rukousta. Sen vaikuttimet ilmenevät niiden tuomina siunauksina — lahjoina, jotka todistavat arvollisuudestamme pääsemään osallisiksi Rakkaudesta, vaikka emme kuuluvin sanoin tunnustakaan niitä saaneemme.